Toiminnallinen tasapaino - staattista vai dynaamista?

Pitääkö se “toiminnallinen” –etuliite laittaa ihan joka paikkaan? Eikö tasapaino ole vaan tasapainoa? Koko “toiminnallinen” termi on turha ja aiheuttaa painajaisia sekä assosiaatioita harjoittelukulttuurista, missä uutta termiä (brändiä?) viljellään liikaa ymmärtämättä edes kontekstia.

Kuulostaako tutulta? Vai kaikuvatko nuo ajatukset vain omassa epätoiminnallisessa päässäni?

Tasapainon teemaa viime aikoina pohtiessani täytyi taas kamppailla semantiikan ja assosiaatioiden tantereilla. Mitä tietokirja sanoo tasapainosta? Mikä on tasapainon merkitys ihmisliikkeessä ja milloin sitä tarvitaan erityisesti?

Tottakai tasapaino on toiminnallista, mutta teemmekö sen harjoittelusta joskus tehotonta, siksi ettemme oikeastaan ymmärrä sen toimintaa ja roolia tehtäväsuuntautuneessa aktiviteetissa, kuten kävelyssä, portaiden nousemisessa tai pallon tavoittelussa pelikentällä?

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta “tasapaino”? Mikä harjoite tai testi on ensimmäisenä kielen päällä?

Minulle tulee mieleen yhden jalan seisonta kenkää kapeammalla alustalla ja saman asennon pito mahdollisimman pitkään.

Tutkimukset osoittavat, että staattinen yhden jalan tasapaino korreloi toimintakyvyn kanssa. Testistä tulee kuitenkin helposti itseisarvo myös harjoittelun toteutuksessa ja saatamme unohtaa, että tätä tärkeätä motorista taitoa voidaan harjoittaa muillakin tavoilla. Testin ennakoitu ja kontrolloitu tilanne nimittäin kellahtaa kirjaimellisesti päälaelleen todellisuuden (lue: elämän, urheilun) läsähtäessä puun takaa kasvoille.

Yritin miettiä käytännön tilanteita, missä tasapaino ilmenee ihmisliikkeessä. Kaikissa keksimissäni esimerkeissä “tasapaino” on hetkittäinen ja erittäin dynaaminen ominaisuus.

Esim:
a) Portaita alas(ylös) kävely
b) talvisella kadulla liukastuminen
c) yllättävä suunnanmuutos koripallopelissä

Kaikissa yo. esimerkeissä tasapaino “menetetään” hetkeksi. Tasapainon “palauttamisesta” mahdollisimman tehokkaasti tulee tällöin liikejärjestelmän tärkein tehtävä. Itse asiassa “kävely” liikemallina kuvastaa samaa tilannetta. Joku fiksu kuvasikin kävelyä “sarjaksi kontrolloituja kaatumisia.”

En juurikaan tunnista tilanteita elämässä ja urheilussa, joissa staattisen tasapainon ylläpito olisi tärkeämpi kuin sen dynaaminen hallinta. Jos täytyisi määritellä optimaalinen ‘toiminnallinen tasapaino’, niin se voisi mennä jotenkin seuraavasti:

“Kyky suorittaa liike tai toiminta kehon painopisteen ulkopuolella ja palata hallitusti takaisin optimaaliseen painopisteeseen”

Roger Federerin esimerkki tasapainon hallinnasta

Liikunta on täynnä tasapainon menetyksiä. Niiden välttäminen ei ole ‘tasapainoa’ mutta niistä tehokkaasti, taloudellisesti ja turvallisesti selviytyminen on. Mieleen tulee väkisinkin iäkkäämmän väestön fyysinen harjoittelu, jossa mielestäni tärkeää olisi ottaa huomioon nimenomaan tasapainon palauttamisen harjoittelu. Reaktiivisuus ja nopeat liikkeethän ovat niitä, jotka menetämme ensiksi iän myötä.

Kuten muitakin ominaisuuksia, tasapainon kehittämistä tulisi varmaankin lähestyä mahdollisimman monipuolisesti; testata ja harjoitella niin staattisesti kuin dynaamisestikin. Yksi toiminnallisen harjoittelun ja valmennuksen tärkeimpiä kysymyksiä on: Mitä asiakkaani tai urheilijani täytyy kyetä tekemään elämässä/urheilussa? Tämän vastauksen tulisi ohjata meitä harjoittelun suunnittelussa oli vastaus sitten ‘kengän nauhojen sitominen’, ‘käveleminen’, ‘10h päivässä toimistossa istuminen’ tai ‘160km/h liikkuvan pelivälineen torjunta keinolla millä hyvänsä.’

Yksi välinevalmistajien tehokkaasti hyödyntämä suuntaus “tasapainoharjoittelussa” on erilaisten epästabiilien alustojen käyttö harjoittelussa. Uskon bosuilla, airex-matoilla ja tasapainolaudoilla olevan roolinsa etenkin nilkan rakenteiden vahvistamisessa ja stabiliteetin parannuksessa, mutta samalla luulen, että ne saattavat houkutella meitä “toiminnallisen” tasapainon harjoittelussa helposti napakympistä sivuun. Uskon vakaasti (ja tasapainoisesti), että harjoittelun tulisi keskittyä enemmän oman kehon dynaamisen hallintaan stabiililla alustalla kuin kehon staattiseen pitoon epästabiililla alustalla.

Toiminnallisuus-yhteenveto

“Toiminnallisuus” terminä on ehkä epämukava monestakin syystä. Yksi syistä on mielestäni se, että ihmisen toiminta ja liike yleisellä tasolla ja etenkin yksilöllisellä tasolla on dynaaminen, alituisesti muuttuva, tietyllä tavalla hallitsematon ja ehdottomasti käsittämätön. Nämä ominaisuudet eivät aina istu hyvin omaan päähäni, joka haluaa kontrolloida, selittää, ymmärtää ja systematisoida.

Termin haastavuudesta, väärinymmärryksistä ja- käytöstä sekä omasta vajavaisesta lähestymisestäni huolimatta aion jatkaa “toiminnallisen” termin valikoitua viljelyä tulevaisuudessakin.

Rauhallista Itsenäisyyspäivää,

Tommi

PS: Video staattisen ja dynaamisen tasapainon yhdistelmäharjoitteesta


PS2: 7.-10.12. discovermovement.com email ja serveri on päivityksessä ja sähköposteja ei päästä lukemaan ennen kuin (toivottavasti) viikon loppupuolella. Pahoittelemme!