Kimmoisuus, osa 1: Superpallo vs. tennispallo

Kimmoisuus eli elastisuus on tietyille aineille tyypillinen ominaisuus. Kimmoisan aineen rakenne palautuu ennalleen, kun ainetta venyttävä tai puristava voima poistetaan. (Wikipedia)

Kimmoisuus on mieltä ja kehoa kutkuttava mukava termi. Usein vieraskielisten ammattitermien suomennoksen kanssa tuskailevana on inspiroivaa törmätä sanaan, joka ei ole kärsinyt inflaatiosta. Englanniksi parempaa termiä ei taida löytyä ainakaan. Olkaamme siis tänään ylpeitä kimmoisasta suomenkielen sanastosta.

Kimmoisuus ominaisuutena sisältää mielenkiintoisia yksityiskohtia, joita tässä ääneen pohdiskelen. Tieteelliseen aineistoon olen tutustunut kohtuullisesti mutta mielikuvitukseni kaipaa lisämateriaalia ilmiön analysoimiseksi ja kentien joidenkin uusien ajatusten tuottamiseksi.

Parhaat harjoitusmenetelmät eivät ole itselläni koskaan löytyneet pelkästään mielikuvituksesta tai ainostaan tiedereferaattien sivuilta, vaan sellaisesta sopivasta yhdistelmästä molempia. Täytynee ehkä kuitenkin tunnustaa, että veri vetää hiukan enemmän luovan hulluuden puolelle, vaikka T-testit, korrelaatiot ja lisätutkimusehdotukset ovatkin kestosuosikkeja, etenkin ennen päiväunia.

Superpallona luoksesi pompin...

Visuaalisesti kimmoisuudesta tulee mieleen Nalle Puhin frendi Tikru, jonka pomppimiskyky ja –halu ovat selkeästi sarjakuvamaailman kärkikastia, varsinkin kun varsinaisia supervoimia (hämis ym) ei ole tietääkseni Risto Reippaan jengillä käytössä.

Koska Tikrun pomppimiskyky ei ole kokeellisesti todettavissa ja tutkittavissa joudumme ottamaan tutkimuksen kohteeksi toisen äärimmäisen pomppimiskyvyn omaavan kohteen tai esineen eli SUPERPALLON.

Vaikkakin vähemmän persoonallinen kuin Tikru, on superpallo erinomainen assosiaatio kimmoisuudesta ja saa nyt toimia johdatuksena kimmoisuuden pohdiskeluun ja toivottavasti myös käytännön harjoittelun toteutukseen.



Kaikki me olemme omin silmin todistaneet urheilusuorituksia, joissa kimmoisuuden ominaisuus on ollut yksi ihmetyksen ja yleisökohahdusten lähteistä. Jonathan Edwardsin kolmiloikka, Lebron Jamesin donkki tai Matti Nykäsen hyppyripöydältä ponnistus on omassa mielessäni, kun haen huonosta muististani esimerkkitapauksia urheilumaailman kimmoisuudesta.

Oikealla vanhempien valinnalla on luonnollisesti merkitystä mestaripomppijoiden kimmoisuuden kehittymiseen. Uskon kuitenkin, että jokaisen urheilijan kimmoisuutta voidaan parantaa. Ja haittaa kimmoisuudesta en tiedä olevan minkään lajin urheilijalle mutta ehkä sekin on mahdollista.

Lebron James donkkaili jo ennen NBA-uraansa

Triviaalia superpallotietoutta kimmoisuus-harjoittelun taustalle

- superpallo pomppaa noin 90% korkeudelle pudottamistasolta
- superpallon energian varastointiprosentti noin 92
- superpallo on kuin jäykkä kuminauha ja varaa elastista energiaa itseensä
- maahan osuessaan superpallo joustaa minimaalisesti suhteessa esim. tennispalloon
- superpallon pompun vaatimuksena on kova ja tukeva alusta
- superpallossa on olemassa jatkuva “jännitetila”

Superpallon kyky mahtipomppuun perustuu siis elastisen energian varastointiin, “jäykkään” tai vähäisen joustoliikkeeseen alustakontaktissa sekä jatkuvaan pomppuvalmiuteen sisäisen jännitteen kautta.

Alatko vähitellen haistamaan mitä liedellä porisee?

Elastinen energia, lyhyt varausliikerata, esijännitystila jne... ainekset alkavat olla kasassa.

Kimmoisan liikkeen edellytyksenä hermolihasjärjestelmässä on siis:

1. Elastisen energian varastointikyky
2. Lyhytkestoinen askelkontakti
3. Jänne-lihas yksikön “jäykkyys”
4. Optimaalinen esijännitystila

Tarkastelemme kimmoisuutta nyt nimeomaan askelkontaktin ja alaraajojen osalta, vaikka kimmoisuutta tarvitaan toki muuallakin, esimerkiksi heittoliikkeessä. Suurin osa kimmoisuuden tavoitteista liittynee kuitenkin urheilutilanteisiin, kuten:

- hyppääminen
- nopea suunnan muuttaminen
- kiihdyttäminen
- välttäminen tai väistäminen

- kiinniottaminen

Kimmoisuus Osa 2 keskittyy enemmän käytäntöön ja harjoitusmenetelmien esimerkkeihin. Jatketaan tästä silloin...

Kiitoksia kaikille palautteesta vuoden 2010 osalta. Auttoi suuresti!! Meni tänks!

Kaiken maailman maalivahdit on kans kimmoisia kavereita...

Terveisin,

Tommi

PS: Toiminnallisen ja Suorituskyvyn harjoittelun verkkokoulutukset on nyt mahdollista suorittaa täysin omatoimisesti ja omalla aikataulullasi. Toivon, etta sinulla on mahdollisuus lähteä koulutukseen mukaan. Jos sinulla on kysymyksiä koulutuksesta, kirjoita minulle kysymyksesi suoraan osoitteeseen tommi.paavola(at)discovermovement(.)com.

Koulutuksen materiaalin tekijänä pystyn kertomaan sinulle yksityiskohtaisesti sen sisällosta. Kiitos kiinnostuksestasi! (koulutukset osoitteessa http://www.urheiluvalmennus.fi/)

2010 Rima nousee... Anna suuntaa, pliis!

Viime vuodet ovat olleet hyvin mielenkiintoista ja vallankumouksellista aikaa fyysisen harjoittelun saleilla ja kentillä. Tieto ihmisliikkeestä on lisääntynyt nopeasti ja uusia merkittäviä löydöksiä on tehty niin tieteellisissä tutkimuksissa kuin käytännön kokemuksien kautta.

Toiminta- ja suorituskyvyn parissa aktiivisesti toimivat valmentajat, trainerit, fysioterapeutit, ohjaajat/opettajat ja muut liikunnasta kiinnostuneet ammattiryhmät sekä harrastajat elävät mielenkiintoista, mutta haastavaa aikaa. Oman uteliaisuuden ja oppimishalun ylläpitäminen on elinehto enemmän kuin kenties koskaan ennen.

Kymmenisen vuotta Yhdysvaltojen päätyä tarkastelleena voin sanoa, että harjoittelukulttuurin ja –filosofian muutokset ovat olleet täällä tietyllä tavalla dramaattisia. Kaukana ovat ne ajat, jolloin aktiivinen opiskelu oli ohi koulunpenkiltä viimeistä kertaa lähdettäessä. Nyt “tutkinto” tarkoittaa lähinnä todistusta siitä, että on “opittu opiskelemaan”.

Toisaalta tiedon määrän kasvaminen ei aina tarkoita tiedon laadun paranemista. Oikean, luotettavan lähteen löytaminen vie aikaa huolimatta googlen maailmanvalloituksesta. Huolimatta informaation eksponentiaalisesta kasvusta ja saatavuudesta kylmästä bittiavaruudesta, monet oman ammattinikin edustajat suuntaavat tiedonhakunsa yksilöihin, mentoreihin. Nämä ovat henkilöitä, joihin on tiivistynyt vuosien saatossa runsaasti kyseisen ammatin relevanttia tietoa ja kokemusta

Itse olen pyrkinyt keräämään ihmisliikkeen aarteita omilta “opettajiltani”, joihin olen oppinut luottamaan ja joiden menetelmät kestävät tarkastelun niin tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta. Tämän “kisällinä” olemisen kautta olen myös kirjoitellut tätä blogia omaa oppimistani reflektoiden. Kiitos sinulle suuresti tämän blogin aktiivisesta lukemista!
Lukijoita on ajan mittaan liittynyt kohtuullisen runsas määrä ja useimmat teistä (google-analyysin mukaan) näyttävät sitä melko ahkerasti silmäilevänkin.

Näin vuoden alussa kuulisin mielelläni suuntamerkkejä suoraan sinulta. Miltä näyttää oma uusi vuotesi tässä vaiheessa? Mistä aiheista haluaisit oppia ja keskustella lisää?

Sivun reunassa on kolme kyselyä, johon toivoisin sinun vastaavan. Puolueettoman arviointini mukaan kyselyyn vastaaminen kestää maksimissaan minuutin. Voit valita monta vaihtoehtoa mutta suunnan arvioimiseksi minua helpottaa, jos et valitse kaikkia.

Pyydän, että jättäisit puumerkkisi kyselyihin ja ylimääräiset kommentit kirjoituksen alle olisivat tietysti mahtava lahja.

Kiitos vilpittömästi toiminnallinenharjoittelu.com blogin lukemisesta!

Tommi

PS: Ehdotan, että kaikki alamme harrastaa parkouria vuonna 2010. Tälla videolla parkouria noin 80 vuotta sitten.